Lapsuusmuisto (kirjoituskurssin lyhyt harjoitusteksti)

Kaksi miestä juoksi nopeasti läpi valkoisena aukeavan lumilakeuden. He olivat pukeutuneet punaiseen ihonmyötäiseen univormuun, joka kuitenkin suojasi heitä kylmältä ja viimalta. Mielikuvituksellisen näköisiä työkaluja pullisteleva, leveä musta vyö päättyi molemmilla miehillä oikealla lonkalla roikkuvaan laserpistooliin koteloineen. He eivät kuitenkaan käyttäneet pistoolejaan vaan juoksivat kohti heidän edessään, keskellä lumikenttää nököttävää ajokkia.

Pistoolien käyttöön olisi ollut aihetta. Heidän takanaan, vajaan sadan metrin päässä heitä seurasi harppoen valtava hirmulisko. Tyrannosaurus Rex ei normaalisti elänyt näin kylmissä olosuhteissa, mutta se ei tuntunut siitä piittaavan vaan lähestyi miehiä selkeänä aikomuksenaan näyttää heille olevansa ravintoketjun huipulla. Lisko kuroi miesten etumatkaa suurilla harppauksilla pelottavan nopeasti. Hetken jo näytti siltä, etteivät miehet ehtisi ajokkinsa luo.

Kompastellen paksussa lumessa miehet syöksyivät kohti ajokkiaan. Heidän tiheän hengityksensä tahdissa nousi pakkasilmaan paksu huuru. Viimein he saavuttivat ajokkinsa ja syöksyivät sisään sen metallisiin sisuksiin. He kääntelivät kuumeisesti mittareiden peittämässä kojelaudassa sijaitsevia vipuja. Sininen valokehä ympäröi heidät ja peitti alleen ajokkia päin hyökkäävän dinosauruksen, ja sitä kehystävän lumisen maiseman. He olivat selvinneet viime tipassa, ja aikakone kiidätti heitä huimaa vauhtia johonkin uuteen seikkailuun.

Ovella seisovan mummon syömään kehotteleva ääni keskeytti mielikuvituksellisen matkan. Lumihangen keskellä puoliksi upoksissa olevasta vanhasta, lunastuskuntoon kolaroidusta Ladasta nousi kaksi pojanviikaria. Lumeen hautautunut auto oli mitä mainioin leikkipaikka ja sinne varmasti palattaisiin vielä mummon ruokapatojen vahvistamina ennen pimeän tuloa. Enon Ladahan se oli, ja vaikka hän oli toistakymmentä vuotta ajellut ilman korttia, ei Ladan ruttaantuminen ollut hänen syytään vaan peräänajajan. Tuomari oli antanut sakot molemmille osapuolille ja passittanut enon autokouluun. Muistoksi tästä pihalle oli kuitenkin jäänyt Lada, joka toimi tukikohtana lukemattomille mielikuvituksellisille seikkailuille.